Kuvataiteen koulutusohjelman opetussuunnitelma

Syksyllä 2007 aloittavat

Suuntaavat ammatilliset opinnot

Suuntaavissa ammattiopinnoissa 
- syvennyt nykytaiteen sisällöllisiin ja teknisiin keinoihin sekä ilmaisumuotoihin
- laajennat kuvataiteen tuntemustasi toiminnallisesti ja tieteellisesti
- hahmotat oman työtäsi kuvataiteen kentässä
- pystyt itsenäiseen taiteelliseen ja tutkivaan työskentelyyn myös ryhmän jäsenenä

Sisältö: Opintojen kolmannessa vaiheessa (3 ja 4 vuosi) teemana on kuvataidealan tutkimus-, kehitys- ja työelämäosaaminen. Käytännön työ rakentuu laajoista visuaalisista tuotannoista, jotka painottuvat digitaaliseen kuvaan ja sen soveltamiseen. Syvennetään tietokoneavusteisen kuvanrakentamisen ja -käsittelyn taitoja, keskitytään kuvataiteen digitaalisiin ilmaisu-, julkaisu- ja kommunikaatiomuotoihin. Keskeisinä tuotantoina ovat valokuvaus ja kuvankäsittely, 2D-maailma ja julkaisut, 2D- ja 3D-animaatiot sekä multimedia. Jokaiseen opintokokonaisuuteen kuuluu kunkin tuotannon taustoja, sisältöjä, työprosessia tai kokemista tarkasteleva tieteellinen osa, joka tukee kuvatuotantoon liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa tai on sitä.

Toteutus: Opiskelija voi suorittaa yhteensä 4 suuntaavaa opintokokonaisuutta valintansa mukaisesti. Valinta tehdään 2. opintovuoden keväällä. Opintokokonaisuuksista toteutetaan vuosittain valokuvaus ja kuvankäsittely sekä monikanavajulkaisu. Parillisina vuosina voidaan suorittaa lisäksi animaatio 2 ja multimedia, parittomina vuosina 3D animaatio ja verkkotaide. Suuntaavia opintoja voit valita myös viestinnän koulutusohjelman opinnoista siten, että ne täydentävät oman alan opintoja. Tuotannolliset kurssit toteutetaan työpajatyöskentelynä, jolloin tekemällä oppiminen on keskiössä: kokeileva, tutkiva ja kehittävä työote. Tieteelliset osuudet toteutetaan tuotantojen aikana luentosarjoina ja seminaarityösken-telynä. Kurssiteokset voivat olla työelämälähtöisiä tilaustöitä tai ne voivat kuulua hankkeisiin. Kurssien teoksia ja tuotantoja saatetaan julkisesti nähtäville, jotta harjaannut ammatillisen toimintasi kannalta oleellisessa työn esilletuonnissa. Suuntautumisopintojen aikana jatkat portfolion kokoamista.

Animaatio 2 15 op

Tavoite: Opiskelija oppii animaatiotuotannon suunnitteluprosessin, animaation elokuvalliset keinot ja elokuvallisen rakenteen. Osaa suunnitella ja aikatauluttaa tuotannon. Harjaantuu tuotannon eri vaiheissa ideasta valmiiseen teokseen ja toimii vastuullisesti animaatioelokuvan tai animaatiota sisältävän av-teoksen tuotantoprosessissa (esim. musiikkivideo, video-taideteos, digitaalisesti käsitelty video, tietokoneanimaatio). Oivaltaa erilaisten tekniikoiden ja työmenetelmien mahdollisuudet ja rajoitukset. 

Sisältö:  Animaatiotuotantojen toteuttaminen yksin ja ryhmässä. Opiskelija suunnittelee, käsikirjoittaa ja toteuttaa valitsemillaan tekniikoilla ja työvälineillä animaatiotuotannon tehtäviä. Aikaisempien kurssitöiden analyysi. Esitystilanteen järjestäminen tai osallistuminen esitystilanteisiin.

Toteutus: Työpajatyöskentely: tekemällä oppiminen ja ohjattu projektityöskentely. Laaditaan tuotantoraportti. Esityksen suunnittelu ja järjestäminen. Tuotantoja esitetään myös koulun ulkopuolella esim. katsauksissa, festivaaleilla ja kilpailuissa. Teos voi olla myös hanke- tai tilaustyö: asiakaslähtöisyys työskentelyssä.

Kirjallisuus:  

• Whitaker Harold & Halas John 2002, Timing for Animation.
• Williams Richard 2002, Animator’s Survival.
• Laybourne Kit 1998, The Animation Book.
• Otteita ohjelmien käsikirjoista.
• Jouko Aaltonen 2002, Käsikirjoittajan työkalupakki.
• Taideteollinen korkeakoulu, Elokuvatuotannon verkko-oppimateriaali, http://elokuvantaju.uiah.fi/ .

Arviointi Asteikolla 0 - 5, sekä työprosessi että teos arvioidaan.

Katse ja liike 3 op 
 
Tavoite: Opiskelija hahmottaa katseen ja liikkeen suhteen ajallisena ja tilallisena prosessina ja osaa hyödyntää tietojaan animaation teossa (kokeilut, soveltaminen). Ymmärtää katseen kulttuurisidonnaisuuden: kulttuurihistoriallinen näkökulma, aistihistoria.

Sisältö: Liikkeen merkitys tilan hahmottamisessa. Liikkuva, silmäilevä ja "tunnusteleva" katse. Liikkuva kohde. Aistihistoriallinen katsaus liikkuvasta katsojasta liikkuvaan kuvaan ja panoroivaan katseeseen, silmän ja katseen medialisoituminen.

Toteutus: Havainnollistavat luennot ja keskustelut. Essee, kurssipäiväkirja, tentti tai animaatioteoksen työprosessikuvaus, jossa käsitellään katseen ja liikkeen tematiikkaa. Toteutetaan animaatiokurssin aikana, tietoa kokeillaan ja sovelletaan animaatiotuotannossa.

Kirjallisuus: Kirjallisuus varmistetaan kurssin alussa.

• Neisser Ulric 1980, Kognitio ja todellisuus.
• Remes Marjo 2005, Liikkuvasta katsojasta liikkuvaan kuvaan, teoksessa Remes, Katseen kulttuuriset rajat - shamanismista uusshamanismiin.
• Huhtamo Erkki 2000, Fantasmagoria - elävän kuvan arkeologiaa.
• Friednerg Anne 1993, Window Shopping Cinema and the Postmodern.
• Salo Tomi 2000, Vaihtuvan perspektiivin panoraamat piirrosanimaatioissa.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, perusteena aktiivinen osallistuminen ja oppimistehtävä tai tentti.

3D-Animaatio 15 op

Tavoite: Opiskelijan tietotaito 3D-grafiikassa syvenee ja hän oppii hyödyntämään 3D-animointia osana digitaalista kuvanrakentamista. Ymmärtää luonnollisen näköisen lopputuloksen toteuttamisessa tarvittavat periaatteet tietokoneella tuotetusta valaistuksesta, pintamateriaaleista, kamerasta ja jälkikäsittelystä. Osaa luoda teokset haluttuun muotoon (animaatio, videografiikka, uusmediakuvitus, reaaliaikavisualisointi jne.) ja animoida kolmiulotteisia tietokonemalleja eri menetelmillä. Hahmottaa 3D-animaation vahvuudet, rajoitukset ja mahdolliset sovelluskohteet (esim. av-tuotannot, visualisoinnit, simulaatiot, mainokset, pelit, multimedia, www). Kykenee luomaan 3D-animaation sekä tuottamaan sen sopivaan esitysmuotoon. Tuotetut animaatiot esitetään esim. lyhytelokuvien tai muiden suuntaavissa opinnoissa toteutettujen teosten kanssa. Tuotantoja viedään myös koulun ulkopuolelle esim. katsauksiin, festivaaleille ja kilpailuihin.

Sisältö: 3D-animaatio: suunnitellaan ja toteutetaan 3D-grafiikkaa hyödyntävä teos. Teos voi olla hanke- tai tilaustyö: asiakaslähtöisyys työskentelyssä. Aikaisempien kurssitöiden analyysit.

Toteutus:  Työpajatyöskentely: tekemällä oppiminen ja ohjattu projektityöskentely: kokeileva, tutkiva ja kehittävä työote. Toteutuksen edellytyksenä on 3D-mallinnus -kurssi.

Kirjallisuus:

• Lehtovirta Pekka & Nuutinen Kari 2000, 3D-sisältötuotannon peruskirja.
• O’Rourke Michael 2003, Principles of 3D-animation.
• Birn Jeremy 2000, Digital Lighting & Rendering.
• Maestri George 1996, Digital Character Animation.
• Kelly Doug 2002, Digital Compositing in Depth.

Arviointi  Asteikolla 0 - 5, sekä työprosessi että teos arvioidaan.

Oleminen ja tila 3 op  

Tavoite: Opiskelija perehtyy olemisen tilallisiin ulottuvuuksiin ja fenomenologiaan, myös olemisen ja tilan aikasidoksiin. Hahmottaa julkista ja yksityistä tilaa kuvataiteen kontekstissa sekä kuvan mahdollisuutta tuoda ajassa ja tilassa toisaalla olevaa koettavaksi tähän ja nyt.

Sisältö:  Olemisen käsitteen kulttuurihistoriaa. Olomuodon ja tilan suhde. Aika tilan hahmotuksessa, ajan ja tilan suhde. Yksityinen ja julkinen tila kuvataiteen kontekstissa. Taiteen tekeminen olemisen muotona ja tilana.

Toteutus: Toteutetaan 3D-animaatiokurssin aikana. Havainnollistavat luennot ja keskustelut. Essee, kurssipäiväkirja, tentti tai 3D-animaation työprosessikuvaus, jossa käsitellään myös olemisen ja tilan suhdetta.

Kirjallisuus: Kirjallisuus varmistetaan kurssin alussa.

• Pitkänen-Walter Tarja 2006, Liian haurasta kuvaksi - maalauksen aistisuudesta.
• Varto Juha 2006, Taide on avoin tila.
• Saarikangas Kirsi (toim.) 1999, Kuvasta tilaan - taidehistoria tänään.
• Laitinen Riitta (toim.) 2004, Tilan kokemisen kulttuurihistoriaa.
• Enqvist Kari 2004, Olemisen porteilla.
• Heidegger Martin 2000, Oleminen ja aika.
• Karjalainen Pauli Tapani 1997, Aika, paikka ja muistin maantiede.
• Teoksessa Haarni Tuukka & Karvinen Marko & Koskela Hille & Tani Sirpa (toim.), Tila, paikka ja maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, perusteena aktiivinen osallistuminen ja oppimistehtävä tai tentti.

Multimedia 15 op

Tavoite: Opiskelija oppii käyttämään multimediaa osana omaa taiteellista työtä ja ilmaisua. Etsii ilmaisulle sopivia taiteellisia ja teknisiä ratkaisuja. Ymmärtää ja osaa multimediateoksen tuotantoprosessin. Oppii erilaisten multimediateosten rakenteen ja käytön sekä osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan multimediaratkaisun. Osaa yhdistää erilaiset staattiset ja dynaamiset ratkaisut sekä oppii huomioimaan laiteympäristöjen vaatimukset. 

Sisältö:  Taiteellinen multimediateos: tuotantosuunnitelman laatiminen, idea ja sen kehittäminen, teoksen suunnittelu, käsikirjoitus ja toteutus. Teoksen materiaalin luominen. Aikaisempien kurssitöiden analyysit.

Toteutus: Työpajatyöskentely: tekemällä oppiminen ja ohjattu projektityöskentely: kokeileva, tutkiva ja kehittävä työote. Laajahkon omaehtoisen produktion tuottaminen. Testataan erilaisia ratkaisuja pienteoksilla ja luodaan toteutukseen tarvittavat elementit, kuvat, äänet, tekstit ja muut multimediatuotantoon liittyvät osat. Teos voi olla hanke- tai tilaustyö: asiakaslähtöisyys työskentelyssä. Toteutetaan sekä On-line että ja Off-line multimediateos. Lisäksi ryhmä tekee yhteisöllisen teoksen.

Kirjallisuus:

• Luukkonen Jussi 2000, Digitaalisen median käsikirjoitusopas.
• Keränen Vesa & Lamberg Niko & Penttinen Jukka 2006, Web-julkaiseminen & multimedia.
• Inkinen Sam (toim.) 2003, Sivistyksen haaste: kirjoituksia kulttuurista, kasvatuksesta ja teknologiasta.
• Ajankohtaisia tekstejä digitaalisesta tuottamisesta.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, sekä työprosessi että teos arvioidaan.

Aistimuksista mielen kuvia 3 op

Tavoite: Opiskelija syventää ymmärtämystään ihmisen tavoista havainnoida ympäristöä siinä kulttuurisessa kontekstissa ja niiden kulttuuristen koodien kautta, joissa hän varttuu ja elää. Perehtyy mielikuvien ja semanttisten sisältöjen muodostukseen ja hyödyntämiseen taiteessa: elämyksellisyyteen.

Sisältö: Aistien vuorovaikutteisuus ja kytkeytyminen toisiinsa. Virtuaalinen aistiympäristö. Aistien medialisoitumisen eri muodot, mm. media aistien jatkeena sekä median laitteet ja funktiot aistien selittämisen malleina sekä havainnoinnin malleina ja ohjaajina.

Toteutus:  Toteutetaan multimediakurssin aikana: havainnointiin ja kokemiseen liittyvät kokeilut ja testaukset toteutetaan pienteoksissa. Havainnollistavat luennot ja keskustelut. Essee, kurssipäiväkirja, tentti tai multimediateoksen työprosessikuvaus, jossa käsitellään myös aistimusten, mielikuvien ja multimediateoksen suhdetta.  

Kirjallisuus: Kirjallisuus varmistetaan kurssin alussa.

• Reitmaa & Vanhala & Kauttu & Antila 1999, Virtuaaliympäristöt, kuvan sisälle vievät tekniikat.
• Neisser Ulric 1982, Kognitio ja todel-lisuus.
• McLuhan Marshall 1968, Ihmisen uudet ulottuvuudet.
• Yläkotola Mauri 1999, Mediatieteen kysymyksiä 1.
• Pitkänen-Walter Tarja 2006, Liian haurasta kuvaksi - maalauksen aistisuudesta.
• Merleau-Ponty Maurice 1993, Silmä ja mieli.
• Remes Marjo 2005: Aistimusten kulttuurisuus, teoksessa Remes, Katseen kulttuuriset rajat - shamanismista uusshamanismiin.
• Tarasti Eero 2001, Ääni ja identiteetti, julkaisussa Synteesi, taiteidenvälisen tutkimuksen aikakauslehti.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, perusteena aktiivinen osallistuminen ja oppimistehtävä tai tentti.

Verkkotaide 15 op

Tavoite: Opiskelija osaa käyttää verkkojulkaisua osana omaa taiteellista työtäsi sekä verkkomaailmaa työn toteutus- ja julkaisukanavana. Tuntee internet-kommunikaation perusteet ja kansainvälisiä verkkotaideprojekteja. Hallitsee verkkojulkaisun ohjelmointikielen ja verkkojulkaisuohjelman. Syventää työskentelyn kautta taitojaan tarkastella taidetta viestinä myös yhteiskunnallisessa kontekstissa sekä tiedonvälitystä ja kommunikointia taiteen muotoina.

Sisältö: Verkkotaideprojekti: multimediallisten ominaisuuksien liittäminen osaksi verkkojulkaisua, ääni, liike, ohjelmointikieli verkkojulkaisussa, tekijänoikeudet, tutustuminen kansainvälisiin verkkotaideprojekteihin. Analysoidaan aikaisempia kurssituotantoja. Teos voi olla hanke- tai tilaustyö: asiakaslähtöisyys työskentelyssä.

Toteutus: Työpajatyöskentely (ohjattu projektityöskentely): kokeileva, tutkiva ja kehittävä työote. Verkkotaideteoksen suunnittelu ja toteutus. Kurssilla toteutetut projektit esitetään yleisölle.

Kirjallisuus: 

• Keränen Vesa & Lamberg Niko & Penttinen Jukka 2006, Web-julkaiseminen & multimedia.
• Luukkonen Jussi 200, Digitaalisen median käsikirjoitusopas.
• Huhtamo Erkki (toim.) 1995, Virtuaalisuuden arkeologia, virtuaalimatkailijan uusi käsikirja.
• Nykytaiteen virtu-aalikirjasto, Verkkogalleriat ja verkkotaide, http://marikki.fng.fi/kiviki/kiviki.php . 
• Inkinen Sam (toim.) 2003, Sivistyksen haaste: kirjoituksia kulttuurista, kasvatuksesta ja teknologiasta.
• Koskinen Jari 2005, Kuvien takana.

Arviointi Arviointi asteikolla 0 - 5, sekä työprosessi että teos arvioidaan.

Visuaalinen brändäys 3 op

Tavoite: Opiskelija oivaltaa kuvataiteellisten ratkaisujen funktion oman erityisen ilmeen, ulkonäön eli tyylin luomisessa visuaalisille tuotannoille. Kuinka visuaalinen tunnistettavuus, omalaatuisuus ja kiinnostavuus syntyvät - entä kuinka ja miksi rakennetaan brandi?

Sisältö: Mitä brandilla tarkoitetaan? Kuvailmaisun elementit, tekotavat ("käsiala", muotoilu) ja niiden suhde toisiinsa tunnistettavuuden luomisessa.

Toteutus: Toteutetaan verkkotaidekurssin aikana sekä kuvataiteen näkökulmasta että liiketoiminnan näkökulmasta. Luennot ja seminaarityöskentely: perehtyminen kirjallisuuteen, alustukset ja keskustelut. Kokeilut ja niihin perustuvat valinnat ja ratkaisut toteutetaan  verkkotaidekurssin teoksessa. Essee, kurssipäiväkirja, tentti tai työprosessikuvaus verkkotaideprojektista, jossa käsitellään myös visuaalisen ilmeen luomista ja perustellaan valinnat.

Kirjallisuus: 

• Klein Naomi 2000, No Logo.
• Lindroos Satu & Nyman Göte & Lindroos Karja 2005, Kirkas Brandi.
• Koskinen Jari (toim.) 2000, Visuaalinen viestintä - monialainen tulevaisuus.
• Töyssy Seppo & Vartiainen Liisa & Viitanen Pirjo 1999, Kuvataide - Visuaalisen kulttuu-rin käsikirja, luku: Muotoilu. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssilla.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, perusteena aktiivi osallistuminen ja oppimistehtävä tai tentti.

Valokuvaus ja kuvankäsittely 15 op

Kurssin opetus on englanniksi.

This course  will cover issues and applications of digital photography and image processing in greater depth.

Lectures:  This course will be project based, with lectures, demonstration and workshops tailored to the needs of the class. The images will be presented by the student as, colloquia, hard copy and burnt to CD for assessment.

Reading:  Course notes will be provided

Material: 

• Evening Martin 2005, Adobe Photoshop CS2 for Photographers.
• Zakia Richard D. 2001, Perception and Imaging.
• Zettl Herbert 1998, Sight, Sound, Motion: Applied Media Aes-thetics.
• Stroeble Leslie D. 1980, Visual Concepts for Photographers

Grading 0 - 5, the course grade will be assed by attendance, participation, and presented work. An individual assessment of the students work and development will also be verbally given.

Katsomisen prosessit  3 op

Kurssin opetus on englanniksi.

This course  is a part of the course Valokuvaus ja kuvankäsittely. From a philosophical perspective it will be analysis of the artist and his interpretation of composition, asking the question what the photographer can learn from the artist. The practical aspect of the course will focus upon creativity, and the use of light to communicate ones visual intentions

Lectures 
- The history of colour photography, the perception of colour
- Image perception
- Advanced, organic composition
- How the photographer relates to his/her subject
- Great photographers both from Finland, United Kingdom and USA, an analysis of their photography
- Reading an image

Reading:

• Hoffman Donald 2000, Visual Intelligence.
• Berger John 1990, Ways of seeing. Arnheim
  material  Rudolf 1974, Art and Visual Perception.

Grading 0 - 5, the course grade will be assed by attendance, participation, and presented work. An individual assessment of the students work and development will also be verbally given.

Monikanavajulkaisu 15 op

Tavoite: Opiskelija tuottaa omaehtoista tietokoneavusteista sisältöä ja käyttää luovasti digitaaliteknologiaa taiteellisessa työssä. Löytää tietokoneavusteisesta työskentelystä ilmaisulle sopivimmat keinot ja pystyy luomaan oman (yhtenäisen) visuaalisen ilmeen eri medioissa tapahtuvaa julkaisemista varten. Ymmärtää eri mediaelementtien vuorovaikutuksen ja oppiiyhdistämään eri tavoin luotuja aineistoja sekä harjaantuu mediatekstien tuottamisessa ja tulkinnassa.

Sisältö: Suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisia visuaalisia sisältöjä eri levitysformaatteihin. Aikaisempien kurssitöiden analyysit.

Toteutus: Työpajatyöskentely (ohjattu projektityöskentely), kokeileva, tutkiva ja kehittävä työote: yksi laaja, kokoava projekti, joka voidaan liittää portfolioon. Teos voi olla hanke- tai tilaustyö: asiakaslähtöisyys työskentelyssä.
Edeltävät opinnot: Sähköinen julkaiseminen ja multimedia, animaatio, julkaisuprojekti.

Kirjallisuus:

• Pesonen Soili & Tarvainen Juha 2000, Julkaisun tekeminen.
• Ohjelmien käsikirjat.
• Salo Merja 2000, Imageware - kuvajournalismi mediafuusiossa.
• Hatva Anja 1998, Kuvitta-minen, soveltuvin osin.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, työprosessi ja julkaisu arvioidaan

Tulkinnan teoriat ja semiotiikka 3 op

Tavoite: Opiskelija syventää tulkintaprosessien tuntemusta ja tulkinnan taitoja. Ymmärtää teoksen luomisen ja tarkastelun eri laatuisina ja eri ympäristöihin sijoittuvina tulkintoina. Hahmottaa tulkintojen kulttuurihistoriallisuuden: tulkintojen sijoittumisen aikaan ja paikkaan sekä niiden kytkeytymisen tieteenfilosofiaan. Opiskelija oppii soveltamaan semiotiikkaa tulkinnan keinona ja jäsentämään kokemuksen osuutta tulkinnassa sekä tulkintojen vaikutuksia kokemiseen.

Sisältö: Käsitykset ymmärtämisestä ja tulkinnasta. Tulkintaharjoituksia.

Toteutus: Toteutetaan monikanavajulkaisu -kurssin aikana, kuva-aineistoilla havainnollistetut luennot, perehtyminen kirjallisuuteen, alustukset ja keskustelut. Essee, kurssipäiväkirja, tentti tai työprosessikuvaus monikanavajulkaisusta, jossa valintoja peilataan tulkinnan mahdollisuuksiin.

Kirjallisuus Kirjallisuus varmistetaan kurssin alussa.

• Saarikangas Kirsi (toim.) 1999, Kuvasta tilaan - taidehistoria tänään.
• Hannula Mika 2003, Kaikki tai ei mitään - kriittinen teoria, nykytaide ja visuaalinen kulttuuri.
• Palin Tutta 1998, Merkistä mieleen, teoksessa Elovirta & Lukkarinen: Katseen rajat, taidehistorian metodologiaa.
• Tarasti Eero 2004, Arvot ja merkit. Johdatus eksistentiaalisemiotiikkaan.
• Tarasti Eero 2001, Ymmärtämisen merkit: samuuden ja toiseuden ikoneja suomalaisessa kulttuurissa.
• Seppänen Janne 2005, Visuaalinen kulttuuri - teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle.
• Gadamer Hans Georg 2005: Hermeneutiikka - ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa.
• Ricoeur Paul 2000: Tulkinnan teoria. Diskurssi ja merkityksen lisä.
• Ginsburg Carlo 1996: Johtolankoja.
• Fiske John 2000: Merkkien kieli, johdatus viestinnän tutkimukseen.

Arviointi Asteikolla 0 - 5, perusteena aktiivinen osallistuminen ja oppimistehtävä tai tentti.

Kansaiväliset alan opinnot 15 - 30 op

Tavoite: Opiskelija oppii toimimaan kansainvälisissä ympäristöissä oman alan tehtävissä.

Sisältö: Sisältö rakentuu kunkin kokonaisuuden mukaisesti.

Toteutus: Toteutus voi tapahtua joko kotimaassa tai ulkomailla. Jos opinnot suoritetaan ulkomailla, on tarpeelliset tositteet tai todistus suorituksesta opintotoimistoon.

Kirjallisuus: Opintokohtaisesti, ilmoitetaan opintojen aikana.

Arviointi: Hyväksytty / hylätty.