Kaupan ja kulttuurin ala

Viestinnän koulutusohjelman opetussuunnitelma 2007 - 2008

1. VISIO JA TOIMINTA-AJATUS

Viestinnän koulutusohjelmassa koulutetaan media-alan ammatillisia asiantuntijoita. Opiskelijoiden korkeatasoiselle osaamiselle on kysyntää työmarkkinoilla. Koulutusohjelman opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k-toiminta) palvelee erityisesti Pohjois-Suomen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita ja kulttuuria. Pohjoisen alueen mediatuotannolliset ja kulttuuriset erityispiirteet ja mahdollisuudet on menestyksellisesti huomioitu toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Viestinnän koulutusohjelma on keskeinen media-alan kehittäjä Perämerenkaaren sekä Barentsin alueella ja on saavuttanut kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta kärkiosaamisalueillaan.

Rajatonta pohjoista näkemystä ja ääntä mediaan

  • opiskelijan osaaminen ja kehittyminen media-alan ammatilliseksi asiantuntijaksi on kaiken toimintamme lähtökohta ja tavoite
  • vuorovaikutus opiskelijoidemme kanssa on oppimisen ja koulutuksen kehittämisen perusta
  • huomioimme opetussuunnitelmissa ja opetuksessa erityisesti tulevaisuuden media-alan osaamistarpeet ja opiskelijoidemme työllistymistä koskevat tiedot, jotta opiskelijoidemme osaamiselle on kysyntää työmarkkinoilla valmistumisen jälkeen
  • teemme kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ammattikorkeakoulun muiden toimialojen, media- ja kulttuurialan toimijoiden ja kouluttajien sekä työnantajien kanssa
  • huomioimalla pohjoisen alueen erityispiirteet ja mahdollisuudet toiminnassamme teemme tärkeää työtä monimuotoisen suomalaisen median ja kulttuurin hyväksi
  • kerromme aktiivisesti osaamisestamme, tavoitteistamme ja tuloksistamme yhteistyöverkollemme ja laajemmalle yleisölle

2. KOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET

Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuu media-alalle ammatillisia asiantuntijoita, joiden moniosaajuus rakentuu vahvalle ammatti-identiteetille, monimediaisuuden hyödyntämiselle sekä omalle näkökulmalle maailmaan. Medianomit ovat innovatiivisia asiantuntijayhteisöjen jäseniä, jotka osaavat luoda ja hallita mediasisältöjä, ratkaista työelämän ongelmia ja sopeutua media-alan jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Ammatillinen asiantuntijuus perustuu ammattimaisiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin asiantuntijayhteisöissä. Medianomin työelämälähtöisessä osaamisprofiilissa yhdistyvät seuraavat osaamisalueet:   

Yleinen työelämäosaaminen Ammatillisen kehittymisen valmiudet
> luovuus > itsetuntemus
> viestinnällinen osaaminen > itseohjautuvuus
> yhteistyökyky  > tavoitteellisuus
> asioiden ja ihmisten johtamistaito > yrittäjyys
> tehokkuus
> monikielisyys
Ammattiosaaminen käsityöläisyytenä 
> mediateknologinen osaaminen
> tuotannollinen osaaminen
> sisällöllinen osaaminen
> kriittisyys ja vastuullisuus
> suunnitelmallisuus


Käsityöläisyys rakentuu tieteellisen näkökulman (yleissivistys, kontekstuaalisuus, kriittisyys ja tutkijan taidot) ja taiteellisen prosessin (uteliaisuus, luovuus ja estetiikka) kautta osaksi media-alan ammatillista asiantuntijuutta.

 

3. OPINTOJEN RAKENNE JA SUORITUSTAPA

Medianomi-tutkinnon (AMK) laajuus on 240 opintopistettä (op) ja sen suorittamiseen menee noin
4 lukuvuotta.

Opintokokonaisuuksista perusopinnot (60 op), ammattiopinnot (60 op) ja suuntaavat ammattiopinnot (60 op) sisältävät moduleja, joiden laajuus on yleensä 12 opintopistettä. Moduulit sisältävät opintojaksoja, joiden laajuus vaihtelee 3-10 opintopisteen välillä. Perusopintojen ja ammattiopintojen moduulit ovat kaikille opiskelijoille pakollisia ja ne suoritetaan pääsääntöisesti kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat valitsevat suuntaavien ammattiopintojen moduulit ammatillisen suuntautumisensa perusteella toisen lukuvuoden keväällä. Suuntaavat ammattiopinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmantena lukuvuotena. Vapaasti valittavat opinnot (15 op), työharjoittelu (30 op) ja opinnäytetyö (15 op) suoritetaan päätökseen neljäntenä lukuvuotena.

Opinjaksotaulukko ja opintojaksojen sisällöt

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työpanosta opintojakson oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen opintopiste sisältää lähi- ja/tai etäopetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Opetus on jaettu lukuvuodessa jaksoihin. Opetus järjestetään yleensä siten, että yksi moduuli suoritetaan yhden jakson aikana loppuun. Mikäli opiskelijalta jää puuttumaan opintojakson suorituksia, hänen on sovittava etukäteen opintojakson opettajan kanssa niiden tekemisestä ja/tai korvaamisesta loppuun viimeistään opetusta seuraavan jakson aikana.

Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen edellytyksenä on riittävä vastaavuus (sisältö, laajuus ja vaatimustaso) viestinnän koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen kanssa tai suoritettujen opintojen soveltuminen koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin. Opintojen hyväksilukemisesta kerrotaan tarkemmin toimintaohjeessa, joka löytyy mm. toimialan verkkosivuilta.

 

4. AMMATTIALAN KUVAUS

Media-ala on teknologiasidonnaisena jatkuvan muutoksen tilassa. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on synnyttänyt uusia mediamuotoja ja muovannut myös perinteisen median toimintatapoja.

Digitaalisuus on media-alan vahva kehityslinja, joka vaikuttaa tuotantoon ja jakeluun. Monimediaisuus on haaste sisältötuotannolle ja alan osaajille, joilta vaaditaan kykyä luoda ja hallita sisältöjä sekä välittää niitä erilaisille yleisöille. Perinteinen välineosaaminen säilyttää merkityksensä laadukkaassa mediatuotannossa.

Toinen selkeä kehityslinja on median kaikenkattavuus ja -läpäisevyys. Viestintätaitoja kaivataan muuallakin kuin mediassa. Mediakeskeisyys läpäisee koko kulttuurialan, markkinoinnin ja mainonnan, liiketalouden, matkailu- ja elämysteollisuuden, koulutuksen ja tietoyhteiskuntapalvelut.

Tulevaisuudessa yhä useampi media-alan ammattilainen on moniosaaja, joka joustavasti hyödyntää asiantuntemustaan eri työtehtävissä ja toimintaympäristöissä ymmärtäen toimintansa yhteiskunnallisen vastuun. Kilpailun kiristyessä kustannustehokkuus edellyttää liiketaloudellisen ajattelun yhdistämistä sisältötuotannolliseen osaamiseen. Kyky priorisoida asioita ja sosiaaliset taidot auttavat media-alan ammattilaista vastaamaan muuttuviin työelämän haasteisiin.


5. SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT

Viestinnän koulutusohjelma jakautuu kahteen toisiaan tukevaan suuntautumisvaihtoehtoon:

  • Mediatuotanto
  • Monimediajournalismi

Suuntautumisvaihtoehdoissa opiskelijat voivat erikoistua yhteen ammattiin tai laajentaa  moniosaajuuttaan valitsemalla opintojaksoja eri suuntautumisvaihtoehdoista.

Mediatuotanto keskittyy tuotannollisesti haastaviin audiovisuaalisiin tuotantoihin (elokuva, radio, TV ja DVD),  joiden sisältöjä leimaa kerronnallisuus ja luova välinekeskeinen ilmaisu. Suuntautumisvaihtoehto sisältää kolme toisiaan tukevaa linjaa: 1. sisältötuotanto, 2. kuvaus ja leikkaus sekä 3. ääni. Linjojen opiskelu sulautuu yhdeksi kokonaisuudeksi opiskelijoiden toteuttamissa tekijä- ja asiakaslähtöisissä mediatuotannoissa.

Mediatuotantoja voidaan tehdä kevyttä kalustoa vaativista pienryhmätuotannoista raskaisiin elokuvatuotantoihin asti. Käytettävä mediateknologia ja opetustilat ovat monipuoliset, korkeatasoiset ja ne on testattu pohjoisen alueen erityisvaatimukset huomioiden. Mediateknologiat ovat ilmaisun välineitä ja palvelevat koulutuksessa sisältötuotannollista osaamista. Oppilaitos levittää valmistuneita teoksia ja esittää ne omilla paikallisradio- ja TV-kanavilla sekä elokuvagaalassa. Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia toimia esimerkiksi seuraavissa ammattitehtävissä:

 1. Sisältötuotanto  

 2. Kuvaus ja leikkaus  3. Ääni
käsikirjoittaja kuvaaja äänisuunnittelija
ohjaaja valaisija äänimestari
tuottaja kamera-assistentti äänittäjä 
tuotantopäällikkö kameramies miksaaja
apulaisohjaaja leikkaaja äänitarkkailija
kuvaussihteeri äänileikkaaja
järjestäjä
projektipäällikkö    


Mediatuotantojen lisäksi suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen (mm. musiikkitapahtumat) ja elämystuotantoon, jolloin ammattitehtävänä on esimerkiksi tapahtumatuottaja.

Monimediajournalismissa keskitytään journalistisiin sisältöihin ja materiaalin versiointiin radioon, televisioon sekä verkko- ja mobiilimediaan. Suuntautumisvaihtoehdossa korostuvat journalismi, alueellinen uutis- ja ajankohtaistoiminta, sisältösuunnittelu ja -tuotanto, mediakulttuurin tuntemus, mediaesiintyminen sekä tiedotus- ja markkinointiviestintä. Journalististen sisältöjen tuottamisessa huomioidaan ja hyödynnetään eri viestintävälineiden ominaispiirteitä.

Opiskelijat vastaavat kaapelitelevisioasema Meän Väylän ja paikallisradiokanava RadioAktiivisen ohjelmavirrasta. Monimedialaboratorion digi-TV:n, verkko- ja mobiilimedian sisältötuotanto hyödyntää multimediaalisen ympäristön elementtejä, mm. hypertekstiä, ääntä, kuvaa, animaatiota ja videota. Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia toimia esimerkiksi seuraavissa ammattitehtävissä:

 Mediatoimittaja

 Tuottaja Tiedottaja
videojournalisti uutistuottaja /Viestintäpäällikkö
TV-toimittaja päivittäisohjelmien tuottaja
radiotoimittaja verkkotuottaja  
ohjaaja / kuvaussihteeri
taustatoimittaja

Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet medianomit työskentelevät lähinnä pohjoismaiden alueella eri ammattitehtävissä, esimerkiksi radiossa, televisiossa, elokuvatuotannossa, lehdissä, verkkoviestinnässä, av-tilaustuotannossa, erilaisissa kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumissa sekä matkailun elämystuotannossa.

 

6. AVAIN- JA KÄRKIOSAAMISALUEET

Viestinnän koulutusohjelman kansallisella tasolla tunnustettuja kärkiosaamisalueita ovat pohjoinen mediatuotanto ja dokumenttituotanto. Tavoitteeksi asetetaan myös monimediaisen sisältötuotannon kehittäminen kansalliselle kärkitasolle.

Pohjoinen mediatuotanto hyödyntää pohjoisten kulttuurialueiden omaleimaisuutta fyysisenä, historiallisena, ilmaisullisena ja tuotannollisena toimintaympäristönä. Tämä painopiste sisältyy viestinnän koulutusohjelman kaikkeen opetukseen ja avaa opiskelijoille ainutlaatuisen pohjoisen näkökulman maailmaan. Osaamisaluetta tukevat alueellinen elokuvakomissiotoiminta, matkailua palveleva audiovisuaalinen elämystuotanto sekä verkottumisen myötä mahdollistuvat yhteispohjoismaiset mediatuotannot.

Dokumenttituotannossa yhdistyvät viestinnän kahden suuntautumisvaihtoehdon vahvuudet, erityisesti kevyttä digitaalista kalustoa hyödyntävissä pienryhmätuotannoissa. Osaamisalue sisältää kaikki dokumentin lajityypit luovasta dokumenttielokuvasta TV-journalistisiin reportaaseihin ja radiodokumentteihin.

Monimediaista sisältötuotantoa kehitetään tulevaisuudessa kansallisen tason kärkiosaamisalueeksi. Se keskittyy sisällön, teeman ja aihealueen versiointiin eri medioihin niiden erityisominaisuuksia  hyödyntäen.


7. OPPIMISKÄSITYS JA PEDAGOGIIKKA

Viestinnän koulutusohjelman oppimiskäsitys perustuu osallistuvaan ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Oppimisprosessien kaikilla tasoilla asiantuntijat (opettajat) ja opiskelijat muodostavat oppivan yhteisön, joka toimii media-alan ammattimaisessa toimintakulttuurissa. Näin ollen opetuksessa korostuvat työelämälähtöisyys ja oppimistilanteiden autenttisuus.

Tiedot, taidot ja asenteet ovat kiinteä osa ammattilaisuutta, jolloin oppiminen on kasvamista asiantuntijakulttuuriin ja sen kehittäjäksi. Kaaviossa on kuvattu ammatillinen kasvu, sen vaiheet sekä opintoihin liittyvän ohjauksen tavoitteet. 

Opintojen loppuvaiheessa oppilaitos on tuotantoyhtiö, joka toimii opiskelijoiden toteuttamien mediatuotantojen päätuottajana ja journalististen sisältöjen päätoimittajana. Työharjoittelussa opiskelija toimii kokeneiden ammattilaisten rinnalla työelämän käytänteissä ja integroituu asiantuntijaverkostoon. Mediakulttuurin tuntemukseen ja kriittisyyteen perustuva tiedeopetus sisältyy kaikkeen opetukseen. Opinnäyteprosessissa opiskelija toimii tiedeyhteisön jäsenenä asiantuntijoiden kanssa.

Opiskelijan osallistuva oppiminen mahdollistuu projektimaisessa työskentelyssä, jossa opitaan sekä tekemällä että tutkimalla. Yksittäisissä projekteissa suunnittelu- ja toteutusvastuu on opiskelijoilla. Lisäksi monimuoto-opetus, ohjausjärjestelmät sekä henkilökohtainen portfolio (työnäytekansio) ovat välineitä opetuksen henkilökohtaistamisessa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) heti opintojen alussa yhdessä mentorin (ohjaava opettaja) kanssa ja tutorin (vertaisohjaaja) avustuksella. HOPS päivitetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Opintojen ohjauksesta kerrotaan tarkemmin mm. toimialan opinto-oppaassa ja verkkosivuilla.
 


8. OPISKELIJA-ARVIOINTI

Viestinnän koulutusohjelman opiskelija-arviointi on rakentavaa ja kannustavaa palautetta, joka kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistuloksiin. Arvioinnilla pyritään yksilön ammatillisen kehittymisen valmiuksien (ks. Medianomin osaamisprofiili) lisäämiseen sekä oppimisen motivoimiseen. Arvioinnin avulla opiskelija saa todenmukaisen käsityksen osaamisestaan eli opintosuoritustensa laadusta ja riittävyydestä suhteessa oppimistavoitteisiin.

Opiskelijoiden arviointiperusteet ovat avoimet, selkeät ja johdonmukaiset. Jokaisen opintojakson ensimmäisenä lähiopetuspäivänä opettajat jakavat opiskelijoille kirjallisen opintojaksokuvauksen, joka on tarkennettu versio opetussuunnitelmassa olevasta opintojaksokuvauksesta. Arviointiperusteissa ilmoitetaan opintojaksolla arvioitavat suoritukset sekä miten niitä arvioidaan. Opintojaksot arvioidaan arviointiasteikolla 0-5 tai hyväksytty/hylätty. Opintojaksokuvauksissa opintojakson tavoite ilmaisee arvosanan 5 (kiitettävä) tasoisen tai hyväksytyn suorituksen oppimistavoitteen.

Opiskelijoiden itsearviointi ja vertaisarviointi lisääntyvät opintojen edetessä, koska ne ovat osa media-alan ammatillista asiantuntijakulttuuria ja sen kehittämistä. Opiskelija kehittyy oman osaamisensa asiantuntijaksi, joka osaa arvioida ja osoittaa, mitä hän osaa. Esimerkiksi portfolion laatiminen palvelee lisäksi opiskelijan työllistymistä. Vertaisarvioinnin avulla opiskelija oppii media-alalla tärkeän palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidon.

Tenttien ja näyttökokeiden suorittamisesta ja arvioinnista kerrotaan tarkemmin toimintaohjeissa, jotka löytyvät mm. toimialan verkkosivuilta.


9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Viestinnän koulutusohjelman tutkimus- ja kehittämistoiminta on systemaattista toimintaa tiedon ja osaamisen lisäämiseksi. Toiminnan tavoitteena on media-alan toimintatapojen kehittäminen, uusien tuotteiden luominen sekä elinkeinorakenteen ja kulttuuritarjonnan vahvistaminen Pohjois-Suomessa. T&k-toiminta on luonteeltaan soveltavaa ja sen avulla pyritään vastaamaan työelämän tarpeista nouseviin käytännöllisiin kysymyksiin ja ongelmiin. Verkottuminen kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toiminnan perusedellytys.

T&k-toiminta tukee koulutusohjelman opetusta vahvistamalla sen avain- ja kärkiosaamisalueita sekä tieteellis-taiteellista asiantuntijakulttuuria. Keskeisiä toimintamuotoja ovat yhteistyöprojektit, opiskelijoiden ja opettajien mediatuotannot, tutkimustoiminta (mm. opinnäytetyöt), työharjoittelu sekä yrityshautomotoiminta. Aluevaikuttavuudessa keskitytään erityisesti pienten media-alan yritysten synnyttämiseen ja toiminnan tukemiseen.


 
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK