Tekniikka

Sähkötekniikan koulutusohjelman sulautettujen järjestelmien suuntautumisen, insinööri (AMK), opetussuunnitelma 2009 - 2010

Ammatilliset opinnot

Sähkötekniikan perusopinnot

3S5001 Sähkötekniikan perusteiden projekti (CDIO) 6 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Tavoite on kehittää tietotekniikan tietojen jäsentymistä sekä saada aitoja toiminnallisia oppimiskokemuksia, jotka ovat käytössä jatkossa tulevissa teoriaopinnoissa. Saada oppilas ymmärtämään mikä on tietotekniikainsinöörin rooli muuttuvassa maailmassa. Tavoitteena on oppia projektitoimintaa käytännössä, tiimityöskentelyä sekä miten tietoa ja apua voi käytännössä hakea. Tavoitteena on oppia projektimuotoisesti sähkötekniikan peruskäsitteitä, terminologiaa, komponentteja ja komponenttien ominaisuuksia sekä oppia sähkösuureiden laskennan perusteet.

Opintojakson oppimismenetelmät: Projektimuotoinen opetus ja luennot.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Boylestad, Robert L. & Hall, Prentice 2007. Introductory Circuit Analysis. ISBN-10: 0131730444.
• Luennoilla jaettava materiaali.

Arviointi: Tiimiarvosana (50 %) mikä perustuu tiimin tuloksiin, seminaariesityksiin ja tiimityöskentelyyn sekä yksilöarvosanaan (50 %) perustuen osallistumiseen tiimin toimintaan, yksilön suulliseen esityksiin sekä yksilösuorituksiin. Yksilösuoritus arvioidaan tentissä arviointiskaalalla 0:sta 5:een (0 = hylätty).

3S0522 Tasa- ja vaihtosähköpiirit 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tasa- ja vaihtosähköpiirien laskentamenetelmät, osaa valita tarkoituksenmukaisen menetelmän ja soveltaa niitä, osaa soveltaa osoitinlaskentaa sekä muodostaa ja laskea sijaiskytkentöjä. Kirchhoffin lait, silmukkamenetelmä, solmupistemenetelmä, lähdemuunnokset, Theveninin ja Nortonin teoreemat, superpositio, hetkellisarvot, osoitinlaskenta, tehot, tehokerroin ja energia, haaravirtamenetelmä, vastavuoroisuusperiaate, tähtipistemenetelmä.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, itseopiskelu ja laskuharjoitukset.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Boylestad, Robert L. & Hall, Prentice 2007. Introductory Circuit Analysis. ISBN-10: 0131730444.
• Tonteri, Aura. Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet.

Arviointi: Tentti ja kotitehtävät asteikolla 0 - 5.

Muuta: Opintojakson ulkopuolella opiskelijat suorittavat opintojaksoa tukevia laboratoriotöitä.

 

Analogielektoriniikan perusopinnot

3S0531 Elektroniikan perusteet 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Elektroniikassa käytettyjen passiivisten ja aktiivisten komponenttien ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja yksinkertaiset sovellutukset sekä peruspiirien kytkentä ja toiminta. Tuntea Boolen algebran, lukujärjestelmät, koodien perusteet ja kytkentäalgebran käyttömahdollisuudet loogisten ongelmien ratkaisuissa ja kombinaatiologiikan kytkennöissä.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luentoja ja laskuharjoituksia

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Volotinen, Vesa. Analoginen elektroniikka; Komponentit ja peruskytkennät.
• Volotinen, Vesa. Digitaalitekniikka perusteet ja sovellukset.

Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Muuta: Laboratoriotyöopintojaksolla tehdään opintojaksolla opetettavilla komponenteilla kytkentöjä ja mittauksia.

3S0532 Elektroniikan laboratoriotyöt 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä kytkentöjä elektroniikan ja sähköpiirien peruskomponenttien avulla ja valita oikeat mittalaitteet kytkentöjen ja komponettien toiminnan mittaamiseen. Opiskelija osaa arvioida mittausten tuloksia, mittalaitteiden vaikutusta mittaustulokseen, tehdä mittauspöytäkirjat ja laatia laboratorioyön vaatimusten mukaisen raportin. Opintojakson tavoitteena on tukea elektroniikan, tasa- ja vaihtosähköpiirien sekä piirianalyysin ja simuloinnin oppimista oppilaiden tekemien opintojaksojen aihepiirien ilmiöitä, komponentteja, toimintoja ja kytkentöjä tutkivien mittausten avulla.

Opintojakson oppimismenetelmät: Käytännön kytkentöjen ja mittausten tekeminen laboratoriossa

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Opetusmonisteet, työohjeet ja laboratoriotöihin liittyvien opintojaksojen materiaalit

Arviointi: Työskentely laboratoriossa, hyväksyttävät työselostukset ja laboratoriotöiden lopukoe arvioidaan asteikolla 0 - 5. Työselostusten palautuksen myöhästyminen voi laskea arvosanaa ja aiheuttaa opintojakson hylkäämisen.

3S5005 Analogiaelektroniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja mitoittaa yleisimpiä analogiaelektroniikan peruspiirejä. Testata simulointiohjelmistoa apuna käyttäen elektroniikan kytkentöjä, muodostaa elektronisia laitekokonaisuuksia peruspiirejä yhdistellen ja valita sopivat tai korvaavat komponentit yleisimpiin peruskytkentöihin. Ymmärtää takaisinkytkennän vaikutukset vahvistin-ja oskillaattoripiireihin.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luentoja, harjoituksia ja harjoitustöitä

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Floyd: Electronic Devices,
• opetusmonisteet.

Arviointi: Tentti arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Muuta: Teoriaopintoja, laskuja ja simulointia tukevat laboraatiot omana opintojaksona samanaikaisesti.

3S5006 Elektroniikan suunnittelu 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot elektroniikan kytkentöjen mallintamisesta, simuloinnista ja piirilevyn suunnittelusta. Opintojaksolla opiskelija oppii käyttämään elektroniikan simulointi-, piirikaavionpiirto- ja piirilevynsuunnitteluohjelmistoja.

Opintojakson oppimismenetelmät:

• Luennot, harjoitukset, harjoitustehtävät

Kirjallisuus ja muu materiaali: Ilm. myöh.

Arviointi: Arviointi asteikolla 0 - 5.

3S5007 Elektroniikan suunnitteluprojekti 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija piiri- ja laitesuunnitteluun, suunnittelussa ja testauksessa käytettäviin menetelmiin, piirikaavionpiirto-, simulointi- ja piirilevynsuunnittelu-ohjelmistoihin, käyttämään yleisimpiä elektroniikan perusmittauksissa tarvittavia mittalaitteita, lukemaan komponenttien datalehtiä sekä dokumentoimaan suunniteltava yksinkertainen elektroninen laite.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, harjoitukset, projektityöskentely

Kirjallisuus ja muu materiaali: Ilmoitetaan myöhemmin

Arviointi: Arviointi asteikolla 0 - 5.

 

Mittaustekniikka

3S5008 Mittaustekniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käytännöllinen pohja sähkömittaustekniikkaan ja yleisimpien sähkötekniikan mittalaitteiden tuntemus.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Aumala 2003. Mittaustekniikan perusteet. Otatieto, 12. painos.

Arviointi: Arviointi asteikolla 0 - 5.

 

Digitaalitekniikka

3S5009 Digitaalitekniikan perusteet 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kytkentäalgebran käyttömahdollisuudet loogisten ongelmien ratkaisuissa ja osaa suunnitella kombinaatiologiikan kytkentöjä. Opiskelija tuntee sekvenssilogiikan peruselimet ja digitaalisten järjestelmien toteutusformaatit.
Opintojakson oppimismenetelmät

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Haltsonen & Levomäki & Rautanen 2005. Digitaalitekniikka. Edita.

Arviointi: Arviointi asteikolla 0 - 5.

3S5010 Digitaalitekniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa käyttää kiikkuja sekvenssikytkennöissä, pystyy analysoimaan ja suunnittelemaan tilakoneita, osaa kovonkuvauskielen perusteeet digitaalisen järjestelmän suunnittelussa sekä tuntee puolijohdemuistipiirit ja digitaalitekniikan toteutusformaatit.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Haltsonen & Levomäki & Rautanen 2006. Digitaalitekniikka. Edita.

3S5011 Ohjelmoitava elektroniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot digitaalisten järjestelmien toteutusmahdollisuuksista eri piiritekniikoilla (FPGA-piireillä) sekä kuvauksesta VHDL-kovonkuvauskielellä.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Haltsonen & Levomäki & Rautanen 2005. Digitaalitekniikka. Edita.
• FPGA-piirivalmistajien www-sivut

Arviointi: Arviointi asteikolla 0 - 5.

 

Ohjelmointi

3S5012 Ohjelmoinnin perusteet 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson käytyään opiskelija tietää ohjelmoinnissa käytettävät perustietorakenteet. Hän tietää siten, mikä on muuttuja, muuttujan tietotyyppi ja rakenteinen tietotyyppi. Opiskelija omaksuu perinteisen ohjelmoinnin perusperiaatteet: rakenteisen ohjelmoinnin ja modulaarisen ohjelmoinnin. Opintojakson tavoitteena on lisäksi se, että opiskelija omaksuu loogisen ja algoritmisen ajattelutavan. Hän osaa laatia algoritmeja ja tuntee ohjelmoinnin perusperiaatteet sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön. Lisäksi opiskelija tietää, mitä on hyvä ohjelmointityyli. Hän osaa mm. nimetä muuttujat havainnollisesti, sisentää ja kommentoida ohjelmakoodin. Lisäksi oppilas tutustuu olio-ohjelmoinnin perusteisiin.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot,harjoitukset ja harjoitustyö.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Silander, Simo 2002. Ohjelmointi -pro training. Satku.
• Oppimisympäristössä oleva materiaali.

Arviointi: Tentti, jatkuva näyttö ja harjoitustyö.

3S5013 Olio-ohjelmointi (C++) 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa olio-ohjelmoinnin periaatteiden mukaisia ohjelmia C++-kielellä. Opiskelija ymmärtää laadun merkityksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opin-tojaksolla käsitellään mm. seuraavia asioita: tärkeimmät erot C-kieleen, modulaarinen ohjelmointi, luokat, oliot, periytyminen ja suunnittelumallit.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, itsenäisesti tehtävät harjoitukset ja pienryhmissä tehtävä harjoitustyö.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Rintala, M. & Jokinen, J. 2003. Olioiden ohjelmointi C++:lla. Satku. ISBN 951-762-834-X.
• The Code Project
• codeguru
• Muu kirjalluus ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointi: Harjoitustehtävät arvioidaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytysti tehdyt harjoitustehtävät voivat korottaa tentistä saatua arvosanaa. Harjoitustyö arvostellaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytysti tehty harjoitustyö voi korottaa tentistä saatua arvosanaa. Tentti arvostellaan asteikolla 0 - 5.

Muuta: Tietty osa harjoitustehtävistä on tehtävä ennen tenttiä. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti ennen tenttiä. Kaikkien kurssin aikana itse tehtyjen ohjelmien ohjelmalistaukset saavat olla tentissä mukana.

3S5014 Ohjelmistotekniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on ohjelmiston määrittely ja suunnitteluprosessin ymmärtäminen. Lisäksi tavoitteena on testauksen ja laadunvalvonnan sekä dokumentoinnin merkityksen sisäistäminen. Opintojaksossa tutustutaan järjestelmiin ja mallintamiseen liittyviin peruskäsitteisiin. Tällaisia peruskäsitteitä ovat muun muassa hierarkiset järjestelmät ja osittaminen, abstraktiotasot, mallintaminen, tietojärjestelmät, prosessi-/vaihejako-mallit, ohjelmistoprosessi ja sen hallinta, ohjelmiston elinjaksomallit, ohjelmistoprojektinhallinta, testaus ja laadunvalvonta sekä ylläpito.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Haikala, Ilkka & Märijärvi, Jukka. Ohjelmistotuotanto.
• Pressman, Roger S. Software Engineering.
• Muu materiaali ilmoitetaan luennolla.

Arviointi: Tentti, harjoitukset ja jatkuva näyttö.

3S5015 Java ME-ohjelmointi (J2ME) 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan Java-kielisiä tietokoneohjelmia mobiililaitteille. Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: sovelluskehitysympäristö, mobiilaitteiden erityispiirteet, Java-kieli ja J2ME-ohjelmointi.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, itsenäisesti tehtävät harjoitukset ja pienryhmissä tehtävä harjoitustyö.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Kontio, M. 2002. Mobiili Java J2ME. ISBN 951-826-579-8.
• Muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointi: Harjoitustehtävät arvioidaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytysti tehdyt harjoitustehtävät voivat korottaa tentistä saatua arvosanaa. Harjoitustyö arvostellaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytysti tehty harjoitustyö voi korottaa tentistä saatua arvosanaa. Tentti arvostellaan asteikolla 0 - 5.

Muuta: Tietty osa harjoitustehtävistä on tehtävä ennen tenttiä. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti ennen tenttiä. Kaikkien kurssin aikana itse tehtyjen ohjelmien ohjelmalistaukset saavat olla tentissä mukana.

3S5016 Linux-ohjelmointi 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Kurssilla opiskelijat oppivat perusteet Linux -ohjelmoinnista. Opiskelijat tutustuvat standardeihin Linux-rajapintoihin kuten tiedostojärjestelmään, prosessien hallintaan sekä prosessien väliseen kommunikointiin. Opiskelijat oppivat ohjelmoimaan käyttämällä Linux:sta tuttuja ohjelmointiympäristöjä ja kehitystyökaluja.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Materiaali oppimisympäristössä.
• Muu materiaali ilmoitetaan luennolla.

Arviointi: Tentti, harjoitukset ja harjoitustyö.

3S5017 Tietokannat 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opiskelija oppii tietokantaohjelmoinnin perusteet. Lisäksi opiskelija oppii tekemään tietokannan, ottamaan ohjelmallisesti yhteyden tietokantaan ja päivittämään, lisäämään ja poistamaan sekä poimimaan tietoja. Opintojaksolla käsiteltäviä aiheita ovat tiedonhallintajärjestelmä, tietokannan suunnittelu, relaatiot, taulut, tietueet, viite-eheys, viite-eheyssäännöt, näkymät, SQL sekä tietokannan etäkäyttö.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Hovi, Ari 2008. SQL -opas. WSOY. ISBN: 9789518462289
• Lahtonen, Tommi 2002. SQL toolkit. Docendo. ISBN: 9789518460926

Arviointi: Tentti, jatkuva näyttö ja harjoitukset. Arviointi asteikolla 0 - 5.

3S5018 Oliopohjainen ohjelmistosuunnittelu 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson jälkeen opiskelija tietää, mitä oliomallinnus on. Hän osaa UML-kuvauskielen ja osaa käyttää sitä tietojärjestelmän määrittely- ja suunnitteluspesifikaatioiden teossa. Opintojaksolla käsitellään olio-mallintamisen ja UML-kuvauskielen lisäksi olio-mallin rakentamisprosessia.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitukset

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Eriksson, Hans-Erik & Penker, Magnus: UML
• Fowler, Martin & Scott, Kendal: UML

Arviointi: Tentit, harjoitukset ja jatkuva näyttö. Arviointi asteikolla 0 - 5.

 

Tietotekonetekniikka

3S5019 Tietokonetekniikka 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson suoritettuaan oppilas tuntee tietokoneen rakenteen, tietää kuinka tietokone toimii, tuntee eri muistityypit ja osaa liittää oheislaitteita väylään, sekä tietää perusteet I/O-laitteista ja massamuisteista. Lisäksi käydään läpi yhden kaupallisen esimerkkiprosessorin arkkitehtuuri ja toiminta.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, harjoitukset ja ryhmätyöt.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Haltsonen S. & Rautanen E. 2008. Tietokonetekniikka. Edita. ISBN: 978-951-37-4916-3

Arviointi: Arviointi tentin ja jatkuvan näytön perusteella asteikolla 0 - 5.

3S5020 Käyttöjärjestelmät 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Kurssin käytyään opiskelija tietää käyttöjärjestelmän toimintaperiaatteen ja ymmärtää käyttöjärjestelmän rakenteen. Opintojakson opintokokonaisuus: Tiedostojärjestelmät, prosessit, säikeet, ajoitus (Scheduling), viestiliikenne, prosesien synkronointi, lukkiutumiset (Dead-locking) ja muistinhallinta (Memory management).

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitustyöt

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Silberschatz, Galvin & Gagne, Wiley. Operating System Concepts with Java. ISBN: 0-471-45249-1.
• Haikala, Ilkka & Järvinen, Hannu-Matti 2004. Käyttöjärjestelmät. ISBN 952-14-0851-0.
• Silberschatz, Galvin & Gagne ,Wiley, 2008. Operating System Concepts. ISBN 0-470-12872-0.

 

Sulautetut järjestelmät

3S5021 Sulautetut järjestelmät 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on tutustua sulautettujen järjestelmien perusteisiin, hallita tyypillisen mikro-ohjain ja sen tarjoamien palveluiden hyödyntäminen sovelluskehityksessä, sekä ymmärtää sulautettujen järjestelmien tuotepotentiaali. Opiskeltava opintokokonaisuus: Sulautetut järjestelmät, sulautettujen järjestelmien rakenne, mikro-ohjain ja mikro-ohjaimen oheispiirit, sekä niiden tarjoamat palvelut ja niiden hyödyntäminen sovelluskehityksessä.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot, harjoitustehtävät ja ryhmätyöt.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Koskinen, Jari 2004. Sulautetut järjestelmät. Otava.
• Heikkilä, Marko 2009. Sulautettujen järjestelmien luentomateriaali.

Arviointi: Tentti (80 %) ja jatkuva näyttö (20 %). Arviointi asteikolla 0 - 5.

3S5022 Sulautettujen järjestelmien ohjelmointi 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Opintojakson tavoitteena on oppia sulautettujen järjestelmien ohjelmoinnin perusteet ja hallita tyypillisen mikro-ohjaimen tarjoamien oheilaitteiden ohjelmointi, sekä ymmärtää sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehitysprosessi. Opiskeltava opintokokonaisuus: sulautettujen järjestelmien ohjelmoinnin perusteet, käyttöjännitehallinta, sisään-/ulostuloportit, keskeytykset, virransäästötilat, ajastimet, sarjaliikenne ja analogiset rajapintat.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja harjoitustyöt.

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Kernighan & Brian & Dennis & Ritchie 2000. C-ohjelmointi. IT Press.
• Heikkilä, Marko 2009. Sulautettujen järjestelmien luentomateriaali.

Arviointi: Tentti (60 %), sekä harjoitustehtävät ja jatkuva näyttö (40 %). Arviointi asteikolla 0 - 5.

 

Tietoliikennetekniikka

3S5023 Tietoliikennetekniikan perusteet 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Tavoitteena on antaa teoreettiset perustiedot tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen toiminnasta, sekä tiedostaa tietoliikenteen osa-alueet: tietoliikenteen yleisnäkymät, radioliikenne mukaanluettuna modulaatio, toimintaperiaatteet, tietoliikenneverkko siirtojärjestelmineen, solukkoverkon rakenne ja toiminta, sekä datansiirto.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja tietojen haku tarvittaessa esimerkiksi web:stä. Opiskelijoilla lisäksi itsenäinen opiskelu: tiedonhaku tietokannoista tai Internetistä

Kirjallisuus ja muu materiaali:

Lähteenä esim. kirjat

• Volotinen, Vesa. Tietoliikenne, televerkot ja päätelaitteet. ISBN-951-0-22600-9.
• Granlund, Kaj. Langaton tiedonsiirto. ISBN-951-091-4.
• Penttinen, Jyrki. Tietoliikennetekniikka 3G erityisverkot, WSOY, ISBN-951-0-31255-X.
• Luennoilla jaettavan materiaallin kokonaissisältö: tietoliikenteen yleisnäkymät, radioaallot ja yleisradioverkot mukaanluettuna modulaatio, radion ja TV:n (digi-TV) toimintaperiaatteet DVB-H/T, siirtojärjestelmät (PCM, SDH, valokaapeli), yleinen kiinteä televerkko ja matkaviestiverkot että datasiirto.
• Tietomateriaalia eri www-sivuilta, muun muassa ITU-R, ETSI, Ficora, IEEE etc.

Arviointi: Tentti (Arviointiasteikko 0 - 5 tentin perusteella).

3S5024 Tietoliikenneverkot 3 op

Opintojakson tavoite ja opiskeltava asiakokonaisuus: Tuntea nykyaikaisen verkon rakentamisen perusteet, verkon kaapelointi, yleisimmät verkon laitteet, verkkojen välinen kommunikointi (reititysalgoritmit), verkkojen hallintaan ja tietoturvaan liittyvät periaatteet - ymmärtää mitä tarkoittaa datansiirron perusteet, tietokoneen liittäminen siirtoverkkoihin, TCP/IP protokolla, eri datasiirtojärjestelmässä pakettisiirto, reititys, langattomat verkot, IPv4 -> IPv6, siirtotekniikat (ATM, Frame Relay) ja yleisenä asiana tietoturva. Lyhyen kantaman radiotekniikoiden esittely.

Opintojakson oppimismenetelmät: Luennot ja tietohaut - tarvittaessa pienimuotoinen harjoitustyö

Kirjallisuus ja muu materiaali:

• Ahola & Sundell 2006. Tietokonekommunikaatio. OPH. ISBN 952-13-2717-0.
• Hakala & Vainio 2005. Tietoverkon rakentaminen. Docendo. ISBN 951-846-263-1.
• Lisäksi: Eri lähteistä, kuten www, saatuja materiaaleja tarpeen mukaan.

Arviointi: Tentti: arvosana skaala 0 - 5. Mahdollinen harjoitustyö lisäpisteiden saamiseksi.